Toimintaspesifinen dystonia ilmenee vain tiettyä tehtävää tehdessä. Tavallisin muoto on kirjoittajan kramppi. Se oireilee kynällä kirjoittaessa pakonomaisena lihasten puristumisena tai vääntönä sormien, ranteen ja joskus koko yläraajan alueella. Pahimmillaan se estää kirjoittamisen kokonaan.

Samantapaista dystoniaa ilmenee myös muusikoilla, esim. viulisteilla, kitaristeilla tai pianonsoittajilla. Heillä dystoninen oireilu rajoittuu yleensä vain yhteen, kahteen tai kolmeen sormeen. Puhallinsoittajilla toimintaspesifinen dystonia ilmenee suun ympäryslihaksien tai kielen toimintahäiriöinä (embouchure dystonia). Ammattimuusikoilla tämä sinänsä varsin vähäinen oireisto on usein ammattia uhkaava tilanne.

Toimintaspesifisiä dystonioita voi esiintyä muissakin tilanteissa tai ammateissa, joissa tehdään tarkkaa toistuvaa liikettä. Tunnetaan mm. golffarin, konekirjoittajan, kirurgin, lypsäjän, ampujan, tikanheittäjän, biljardinpelaajan, tenniksenpelaajan, suutarin ja muurarin krampit.
Oireet alkavat yleensä 30 ikävuoden jälkeen. Tämä dystoniamuoto on joissakin tutkimuksissa ollut tavallisempi miehillä.

Käden dystoniat liittyvät yleensä tehtäviin, joissa vaaditaan nopeita ja tarkasti koordinoituja liikkeitä. Dystoniaoire ilmenee silloin tyypillisesti vain tiettyjä tehtäviä tehtäessä, käden toimiessa muuten normaalisti. Tutkimustulokset, joita lihasten toiminnasta on saatu muissa tilanteissa, ovat normaalit. Käden alueella voi joskus esiintyä myös laajempaa dystoniaa, joka ilmenee monien toimintojen yhteydessä. Pitkällinen käden toimintahäiriö saattaa aiheuttaa jännetupen tulehduksia, jotka hoitojen avulla väliaikaisesti paranevat. Toiminnan siirtäminen toiseen käteen ei aina auta pysyvästi, koska kolmasosalla oire kehittyy myöhemmin myös toiseen käteen.

Miehillä muusikon kramppi on jopa kuusi kertaa yleisempi kuin naisilla. Oireet alkavat yleensä 30–40 vuoden iässä 10–20 vuoden soittouran jälkeen. Muusikon kramppi heikentää merkittävästi työkykyä. Muissa ammateissakin joudutaan harkitsemaan työtehtävien muutosta työkyvyn säilyttämiseksi.

Tiettyjen tehtävien laukaisema dystonia on työkyvyn kannalta hankalasti hoidettavissa, koska botuliinihoito on usein mahdotonta ilman käden tarkkuutta vaativien toimintojen häiriintymistä.

Ergonominen ohjaus on keskeinen kuntoutusmuoto, jonka tavoitteena on toimintakyvyn säilyttämisen lisäksi liitännäisoireina syntyvien rasitusvaivojen ehkäisy.

Muusikon krampin paras hoito on ennaltaehkäisy: soittajan pitäisi heti alkuvaiheessa opetella mahdollisimman vähän kättä kuormittava soittotapa, huolehtia riittävistä tauoista sekä kiinnittää huomiota yleiskuntoon ja lihastensa huoltamiseen.

Pitkäaikaisella kuntoutuksella on voitu joissakin tapauksissa palauttaa muusikonkin työkyky. Kuntoutuksessa käytetyt metodit ovat vaihdelleet tuntoärsytyksen käytöstä (sokeainkirjoitus) peililiikkeisiin ja muiden kuin dystonisen sormen käytön estämiseen sidoksilla.
Botuliinitoksiinihoitoja voi kokeilla myös muusikon dystoniaan, mutta hoidosta saatava apu on usein vaatimaton.

Toimintaspesifinen dystonia lyhyesti

• dystonia, joka ilmenee vain tiettyä tehtävää tehdessä
• tyypillisin on kirjoittajan kramppi, mutta yleinen myös mm. muusikoilla
• työkyvyn kannalta hankalasti hoidettavissa, usein joudutaan harkitsemaan työtehtävien muutosta
• ergonominen ohjaus on keskeinen kuntoutusmuoto
• Suomessa yläraajan toimintaspesifin dystonian esiintyvyys on 20 tapausta milj. asukasta kohti
• arviolta n. 0,5 prosenttia muusikoista sairastuu käden dystoniaan

Lähde: Tahto ja lihakset eri tahtilajissa (2020). Liikehäiriösairauksien liitto ry:n opas.